Koska sen miehen ympärille voidaan koota toistakymmentä, ei enemmänkin, hahmoa, jotka pitävät, kunnioittavat tai rakastavat häntä. Heillä on hauskaa yhdessä: uusia maailmoja, planeettoja, kulttuureja ja seikkailuja. "Pelasta yksi maailmankaikkeus viikossa."
Mutta sitten, yksi kerrallaan, heidät poimitaan pois Tohtorin luota. He joko lähtevät vapaasta tahdosta, temmataan pois, kuolevat tai vain unohtavat miehen, joka matkustaa sinisellä poliisikopilla.
Ja jäljelle jää yksinäinen mies, jolla ei ole kotia maailmankaikkeudessa.

Sitä voi kuvitella iloisen näkymän puistosta, jossa kaikki nauravat. Ja samasta näkymästä voi ottaa harmaan kuvan, jossa on vain Tohtori istumassa sateessa yksinään betoniporsaan päällä.