Stereotypioita!

Aloitan helpoista: luihuisista.
Luihuiset ovat aina tarinan konnia. Ilkeyden lisäksi he ovat tyhmiä, rumia ja puhdasverisiä velhoja. Aivotoimintaa tasan nolla muuhun kuin koiruuksien suorittamiseen.

Korpinkynteläiset ovat hikipinkoja, jotka ymmärtävät kaiken heti. Eivät omista muuta elämää kuin opiskelun.

Rohkelikot ovat tarinan sankareita. Rohkeita ja älykkäitä, kenties jopa - okei, aina ja pakosta - nättejä tai komeita. Eivätkä muuten kaihda sääntöjen rikkomista paremman asian puolesta ja yleensä silloinkin taputetaan päähän ja sanotaan "hyvä kun teitte näin".
Esimerkkinä Harry Potter: nousi luudalle, vaikka oli kielletty, nappasi varastetun muistipallon ilmasta, jäi kiinni ja pääsi tuvan huispausjoukkueeseen. Mikä oli tarinan opetus? Riko sääntöjä, menestyt elämässä.

Puuskupuhit.
Ei puhuta niistä, ne on tyhmiä. Kukaan ei tahdo olla puuskupuh. Syystäkin.