Minun piti kirjoittaa tähän pitkä selostus siitä, miksi kuvailen Viraa "näyttää karhulta, käyttäytyy kuin karhu ja repii vierailta kädet irti". Arvatenkin en tee sitä.
Minulla oli myös aikomus selostaa itsestäni tähän hieman enemmän, kuin mitä olen viimeksi tehnyt ja saanut aikaan. En tee sitäkään.
Voisin myös kertoa tähän, kuinka ärsyttävä ja ristiriitainen persoona tämänhetkinen pianonopettaja on ja kuinka edellinen oli parempi. En jaksa koota ajatuksiani, joten en tee sitäkään.

Kuitenkin, lätkäsen tähän pari linkkiä. Kikatan niille itsekseni. Ja tunnin kuluttua päädyn selailemaan kaunis, joskin kärsinyttä, mutta edelleen kaunista pokkariversiota Good Omensista, jonka viehkeässä kannessa on viehättävää viinilasia pitelevä Crowley.

Sain tilkkuneulepeittoni pääteltyä. Nyt pitää vain metsästää se uusi käsityö, jonka aijon toteuttaa.

"Millenium Falcon"

Olen soittanut Queenin Bohemian rhapsodya.
Se kuulostaa huollestuttavan paljon teemamusiikilta, jonka voisin... tuota noin. Kaapata. Itselleni.

 

“My wife’s over there!” “That doesn’t make you straight.”