Jänittävää. Koulussa alkaa jotenkin kummasti kyteä kapian Pätkää vastaan (ja miten kumma nämä kirjoitukseni aina päätyvät kyseiseen henkilöön? Minulla ei ole muuta elämää, ilmeisesti).
Herra nyt sattuu olemaan ATK-opettaja ja sitten porukka on alkanut valittamaan, että kyseinen kaveri opeta. Oma kantani tähän on se, että MITÄÄN OPETUSTA AATEEKOOHON SULLE ANNETAAN TUOSTA NOIN OHJEET MITÄ PITÄÄ TEHDÄ JA TEE NII, ITE PITÄÄ TAJUTA, NII. Mutta minähän en päätäni auo tässä asiassa. Saavat hävitä oman sotansa enkä sotke itseäni tähän liemeen.
Paitsi, että miksi sotkisin? Mastola on jees ihminen ja luulen, että se lyttää sen porukan maanrakoon lopulta peukalollaan. Olisi kyllä näky...

Koulu alkaa kello yhdeksältä, vähän yli kahdeksan hiihtelet melkeinpä kokonaan jäistä tietä kilometrin verran linkkupysäkille ja sitten värjötellään plus yhden asteen lämmössä untuvatakki päällä. Hip hip hurraa, untuvatakkiset paistuu ja taivaalla onpi pilviä. Saisi tulla kunnon pakkaset että voisi käyttää kivaa takkia (se on pitkähelmainen ~<3).
Mutta siis, melkein 219 edessä istutaan isolla porukalla ja sitten katollaan tulisiko matikanopettajaa. Ei näy, ei kuulu, mutta sijainen tulee, joka muuten sattuu olemaan siskon pitkän matikanopettaja.
Puolipaniikissa sitten marssitaan sisään ja istuudutaan. Olipa hiljaista luokassa kylläkin, saattaa johtua ehkä siitä, että joku poika oli poissa. En kiinnittänyt huomiota, se saa käydä.

Miksi minusta tuntuu, että nämä päivitykseni ovat liian virallisia ja tylsiä : ''0

Joskus sitä on miettinyt, että onko mitenkään erityinen. Ulla on sanonut, että kelpuuttaa ystäväkseen vain harvat ja valitut, joten kai sitten kuulun siihen kermaan. Sitten kun on myös jäsen Eliitistä, niin kai sitten myös? En mie pidä itteeni mitenkään ihmeellisenä, lopulta. Kyllä sitä toivoo, mutta sitten niin. Kai mie oon perussuomalainen ihminen, joka mieluiten istuu nurkassa ja tuijottaa mitä muut tekee?

Miks miulle ei myöskään tapahdu mitään ihmeellistä ja hauskaa koulussa? Kun kaikkien muiden elämää kyylää niin siellä on vaikka mitä hauskaa. Tai sitten mie en vain tahdo kertoa suuremmalle porukalle "hauskaa" tai sitten se huumori on niin insideä ettei sitä viitsi selitellä kellekkään.

Menipä pohtimiseksi. Hoh hoh. Ehkä kuuntelememme Ismo LAnkoa ja viilämme puulusikkalla rannetta auki ihan tylsyyden vuoksi.