Herra Gray oli keskimittaista hieman lyhyempi menestyneen miehen perikuva. Ikäänsä nähden hän oli hyvässä kunnossa: vaikka hopeanharmaa teki vääjäämättä voittokulkua hänen luonnostaan tummanharmaissa lyhyiksi leikatuissa hiuksissaan, mies mahtui edelleen hyvin ensimmäiseen hääpukuunsa. Mies pukeutuikin mieluummin tummiin suoriin housuihin ja kauluspaitaan, kuin verkkareihin ja college-puseroon.
Hänen koko olemuksensa heijasteli iän suomaa itsevarmuutta. Gray nojasi kantapäilleen seisoessaan paikoillaan vakaa, hieman nyrpeä ja murjottava ilme kasvoillaan -- ei hän ollut mihinkään tyytymätön, ilme oli jähmettynyt hänen kasvonsa olivat asettuneet vuosien myötä.
Tummien silmien katse tuntui porautuvan seinästä läpi jatkaen seuraavaan huoneeseen ja toinen sierain pysyvästi koholleen jääneenä lisäsi ilmeen paheksuvuutta. Miehen nenä oli kertaalleen murtunut ja parantuessaan siihen oli jääny selvä kyömy muuten suoraan ja näyttävään nenään. Graphite vitsaili usein avopuolisolleen, että varas oli tehnyt hänelle palveluksen lyödessään ulko-oven suoraan hänen nenäänsä.
Muita vammoja ei hänen kasvoissaan näkynyt, ellei laskettu mukaan todella pientä valkeaa arpea oikealla puolella kapeita huulia. Sitä tuskin näkyi ja sen mies oli saanut koheltaessaan nuorukaisena ystäviensä kanssa.

-

Hyh! Sen piti olla nopea kokeilu, millaisen saan aikaiseksi. Mutta siitä tulikin jotain hieman enemmän hiottua.
Lukijoille: minkä väriset herra Grayn silmät ovat? [Tummat, joo, mutta mihin suuntaan?]

Herra Gray ei ole alter egoni.