Sisustamme

Raportti

2013-05-21T20:23:00+03:00

En voi sille mitään. Se on kamala. Kirjoittaa raporttia. Pari lauseen jälkeen on iskee maailman kaatava ahditus ja kuristava tunne. Kirjoittaminen lakkaa siihen. Kuuluu vain surkeaa vikinää kurkusta. Ei mitään, uusi yritys. Kaksi sanaa ilmestyy tekstitiedostoon ja vaivaantuneisuus palaa. Työnteko loppuu siihen.

Edistymiseni on yhtä nopea kuin kultamokkamainos.

Ei otsikkoa

2012-10-11T22:12:01+03:00

Tulisi vältellä ihmisiä, jotka tekevät onnettomaksi, kun kerran ystävänsä voi valita.

Ei otsikkoa

2012-10-02T21:48:01+03:00

"IISA. Sä oot viksu. Mä rakastan sua."

Oh, stop it, you, my darling Fairytale.

Jälkiviisaus on eksaktitiede

2012-09-28T19:24:01+03:00

Nyt kun miettii, jälkikäteen ja viisastuneena, olisi pitänyt ottaa läppäri mukaansa, eikä jättää sitä Kuopioon. En vietä koneetonta viikkoa 42, nyt jo on ongelmia.

Ei otsikkoa

2012-09-09T16:47:01+03:00

Se on varmasti oma taiteenlajinsa, ottaa kehut vastaan kuulostamatta liian ylpeältä ja saada kehujansa kuulostamaan itseään paremmalta.

Ei otsikkoa

2012-09-07T16:12:01+03:00

Hassua tuntea olevansa kaivattu, tervetullut ja haluttu. Kun maksaa ostoksiaan koulun tarvikekaupasta, ei tarvitsekaan ajatella "mistähän ne muut löytyy", kun huomaa, että tutut jäivät oottamaan. Tai kun etsii ruokalasta pöytää ja käymässä istumaan muualle, toisesta pöydestä huudetaan "hei, tule tänne, me olemme täällä".

Ei otsikkoa

2012-09-02T19:39:01+03:00

Ei pitäisi mainita mitään, mikä puuttuu minulta, kun olen keittiössä kämppäkaverini kanssa. Keskustelut kulkevat yleensä tällä kaavalla:
Z: "Pitäisi ostaa X, koska miulta puuttuu Y.... :/"
B: "Ai. Mul ois tää Y, et jos haluat sen niin saat : )"
Z: "...kiitos : )"

Olen saanut jo hapankorppuja, tyhjän jäätelörasian ja melkein kokovilja patongin. Kieltäydin patongista, sainhan jo hapankorput.

Ei otsikkoa

2012-08-26T10:34:01+03:00

Sunnuntainen aamiaiseni koostuu lievästi homeisestä maalaisleivästä ja aavistuksen verran saippualta maistuvasta kevytmaidosta. Opiskelijaelämäni on lähtenyt hyvin käyntiin.

Pyörät ne lauloivat: "Kuopijoon käy tie!"

2012-08-21T14:18:01+03:00

Kolmas päivä menossa omilleen muutosta. Tämä 80-luvulla rakennettu kerrostalo, jossa ei ole sisärappua, on oikeastaan ihan kiva asuttava, eikä neljänhengen solun muista asukkaista, kolmesta opiskelijastakaan ole ollut harmia. Enkä usko, että heistä tulisi harmia, koska ovat vaikuttaneet oikein mukavilta ihmisiltä. "Oma seinänaapurini" on varsinkin suorastaan mahtava.

Hassua kuitenkin huomata, että on, taas vaihteeksi, porukan nuorin ja pienin. Muut vaikuttavat niin kokeneilta ja aikuisilta, että tunnen olevani taas 16-vuotias teinityttö, joka ei oikein tiedä, miten pitäisi olla isompiensa seurassa. Joudun muistuttamaan itselleni, että kuutonen kannattaa kääntää toisinpäin ja selviän varmasti, sillä mikä ei tapa, vahvistaa.

Nyt lähden pyöräilemään (toivottavasit pyörä on tallessa, muuten kestää matka) kohti Maksilaa ja Hauenkoukkua. Jos vaikka en eksyisi.

Ei otsikkoa

2012-07-28T17:54:01+03:00

VUODATUS. On palannut. Nyt voin vuodattaa ja linkata tänne kaikki, mitä en ole voinut linkittää Facebookin puolelle. Elämä on hieno.